Paikka: Kivipyykintie, Pihlajisto, Helsinki
Peli: HeMan and the Masters of the Universe: The Ilearth Stone
Kasettiasema hurisee ja peli latautuu, Timo on juuri lähdössä hakemaan maitolasillista kun latausruudulle ilmestyykin toinen peli. Nuorena nörttinä hän tietää, että kyseessä on Space Invaders kopio ja latausaika sujahtaa hetkessä avaruusmörköjä vastaan käydyssä taistelussa. Suurena He-Man fanina Timolla on korkeat odotukset taustalla latautuvan pelin suhteen.
Peli alkaa...
He-Man ilmestyy synkkään metsään. Saman tien takana olevasta lammesta nousee hirviö jonka He-Man teilaa miekallaan. Samaan aikaan taivaalta syöksyvä lohikäärme tipauttaa kynsistään munan, josta kuoriutuu inhottava mato. He-Man ei tälläisestä hätkähdä ja sivaltaa miehekkäästi inhan madon kahtia. Uuvuttavan taistelun jälkeen He-Man pysähtyy pohtimaan mihin suuntaan hän jatkaisi matkaansa ja mitä uusia vaaroja hänen tiellään vielä odottaakaan. Harmikseen tie eteenpäin näyttää olevan läpikäymätön. Myöskään taustalla oleva metsikkö ei tarjoa pääsyä eteenpäin. He-Man turhautuu ja hyppää epätoivossaan takanaan olevaan lampeen... valitettavasti tämä jäi hänen viimeiseksi teokseen Eternian aikakirjoissa.
Sillä aikaa todellisessa maailmassa...
Timo kyseenalaistaa pelimiehen taitojaan ja mielenterveyttään. Hän kiroaa eloaan maailmassa, josta ei löydy tukea tai ymmärrystä. Ainoastaan tietämättömiä vanhempia ja ilkkuvia ystäviä. Lopulta hän luovuttaen hyväksyy faktan, että ehkä hän ei vain osaa.
Vuosia myöhemmin hän näkee ystävänsä pelaavan samaa peliä levyasemalla ja huomaa, että pelin ensimmäinen ruutu alkaa skrollautumaan eteenpäin pelaajan saavuttaessa ruudun reunan.
Tällöin hän toteaa: "Vittu", se on hänen ensimmäinen kirosanansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti